Tekstit

Syyrian sota johti ensimmäisten siementen nostoon Huippuvuorten siemenpankista

Kuva
Syyrian sota johti ensimmäisten siementen nostoon Huippuvuorten siemenpankista Kyse on ensimmäisestä kerrasta kun hieman alle kahdeksan vuotta sitten perustetusta siemenholvista siirretään pois siemeniä. Tiede 19.10.2015 klo 21:06 päivitetty 19.10.2015 klo 21:13 Huippuvuorten siemenholvin sisäänkäynti on rakennettu betonista vuoren rinteeseen. Siitä lähtee 120 metriä pitkä käytävä, joka johtaa varsinaiseen holviin. Hakon Mosovold Larsen / EPA Mikko Kuusisalo Jaa artikkeli Facebookissa 110 Jaa artikkeli Twitterissä Norjan Huippuvuorilla sijaitsevasta kansainvälisestä siemenpankista on siirretty ensimmäiset siemennäytteet sen vähän alle kahdeksanvuotisen olemassaolon aikana. Noin 38 000 siemennäytettä siirrettiin viime kuussa tutkimuskeskuksiin Marokossa ja Libanonissa. Näytteet kuuluvat Syyrian Aleppossa toimineelle Kansainväliselle kuivien alueiden maatalouden tutkimuskeskukselle (ICARDA). ICARDA:n henkilökunta joutui siirtymään pois Alep
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vanhoista maatiaisviljakannoista voi löytyä nykyaikaiselle kasvinjalostukselle tärkeitä ominaisuuksia

Kuva
Vanhoista maatiaisviljakannoista voi löytyä nykyaikaiselle kasvinjalostukselle tärkeitä ominaisuuksia Varsinkin pohjoissuomalaisille lajikkeille on historiallisista syistä ominaista nopea kasvu ja kypsyminen. Matiaislajikkeilla voi olla myös muita esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä tärkeitä ominaisuuksia. Boreal Kasvinjalostus selvittää parhaillaan löytyisikö maatiaiskauroista mykotosiinia tuottavien sienten vastustuskykyä. Kotimaa 14.7.2016 klo 07:35 päivitetty 14.7.2016 klo 08:39 Eläkkeellä olevan tilanhoitaja Kalevi Leskelä pelasti Muhoksen maatalousoppilaitoksen vanhan viljakokoelman. Siinä on juuri sellaisia vanhoja maatiaislajikkeita joita säilytetään myös geenipankeissa. Vanhoista lajikkeista löytyy ominaisuuksia joita tieteellisesti kehitetyissä uusissa lajikkeissa ei ole. Timo Sipola / Yle Timo Sipola Jaa artikkeli Facebookissa 96 Jaa artikkeli Twitterissä Vanhoista maatiaisviljakannoista voi löytyä kasvinjalostukselle tärkeitä omin
Lähetä kommentti
Lue lisää

Perimän selvittämisellä terveempää karjaa – "Tuo tuotantoon lisää eettisyyttä"

Kuva
Perimän selvittämisellä terveempää karjaa – "Tuo tuotantoon lisää eettisyyttä" Genomitestaus on karjan kehittämisen kannalta hyödyllistä. Sotkamolaisella maitotilalla on testattu eläimiä kaksi vuotta. Karjatalous 31.3.2017 klo 08:47 Iivonlahden tilalla genomitestattiin viisi vasikkaa. Yksi niistä on Otus-vasikka. Kimmo Hiltunen / Yle Emma Hinkula Jaa artikkeli Facebookissa 620 Jaa artikkeli Twitterissä Mistä on kyse? Genomitestillä määritetään karjan jalostusarvo DNA:n avulla. Testauksen ansiosta eläimet ovat nykyään terveempiä kuin aiemmin. Karjatilalliset säästävät rahaa genomitestauksella. Sotkamolaisella Iivonlahden tilalla viisi vasikkaa odottelee genomitestin ottamista. Tilan isäntä Matti Rönty nappaa yhden vasikoista, asettaa sen pään jalkojensa väliin ja napsauttaa sille korvamerkin. Samalla hän saa korvan palasesta DNA-näytteen, joka lähetetään Tanskaan. Parin kuukauden päästä selviää, mistä vasikasta tulee hyvä lyps
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vasikka kasvaa sijaiskohdussa – alkionsiirto yleistyy karjanjalostuksessa

Kuva
Vasikka kasvaa sijaiskohdussa – alkionsiirto yleistyy karjanjalostuksessa Alkionsiirroilla lehmien halutut ominaisuudet periytyvät uusille sukupolville aiempaa tarkemmin. Tuottavampia lehmiä tarvitaan, koska maidonkulutus on laskussa ja tilojen kannattavuus on heikko. Jalostus 29.1.2018 klo 10:45 Eläinlääkäri Jonna Pessala tutkailee astiaa, jossa on lehmän alkioita. Mika Moksu / Yle Mika Moksu Jaa artikkeli Facebookissa 253 Jaa artikkeli Twitterissä Hollolalaisessa navetassa märehtii noin seitsemänkymmentä hiehoa. Hiehot on valittu tiukan seulan läpi juuri tähän navettaan. Ne eivät ole ehkä muotovalioita, tai kauneimpia rotujensa edustajia, vaan kantavat perimää, josta poikii parhaita mahdollisia lypsylehmiä. Se on sijaiskohtu - sijaisäitijärjestely. Henri Simonen Nautojen elämäntehtävänä on siis tuottaa jälkeläisiä, mutta nämä hiehot eivät itse pääse nauttimaan äitiyden iloista. Niiden munasolut hedelmöitetään tarkkaan valikoidulla
Lähetä kommentti
Lue lisää

Turkistarhojen jättiketuista halutaan lopullisesti eroon – "Tarkoitus on löytää raja-arvoja sille, minkä näköinen kettu lainsäädännön näkökulmasta kelpaa jalostukseen"

Kuva
Turkistarhojen jättiketuista halutaan lopullisesti eroon – "Tarkoitus on löytää raja-arvoja sille, minkä näköinen kettu lainsäädännön näkökulmasta kelpaa jalostukseen" Toimenpiteisiin turkiseläinten jalostuksen saamiseksi aisoihin on ryhdytty Evirassa ja Luonnonvarakeskuksessa. Jalostus 7.5.2018 klo 20:04 Kokkolasta Villieläinhoitolaan päätynyt tarhakettu oleilee nyt yksikseen reilun 20 neliömetrin kokoisessa häkissä. Antti Haavisto / Yle Elina Kaakinen @ElinaKaakinen Jaa artikkeli Facebookissa 630 Jaa artikkeli Twitterissä Turkistarhalta karannut ja villieläinhoitolaan Raippaluotoon päätynyt  poikkeuksellisen suurikokoinen sinikettu  on herättänyt jälleen keskustelua tarhakettujen jalostamisesta. Ketun silmät ovat liikajalostuksen vuoksi puoliksi ummessa. Sen turkki on silmien alapuolella kasvanut liikaa ja kääntynyt vasten pupilleja. Turkisala on itse pyrkinyt hillitsemään kettujen koon kasvamista, mutta valvontaviranomaisten
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vehnän geeniperimän selvittäminen voi pelastaa tulevaisuuden viljasadot – "Koko ihmiskunnan pitäisi olla innoissaan"

Kuva
Vehnän geeniperimän selvittäminen voi pelastaa tulevaisuuden viljasadot – "Koko ihmiskunnan pitäisi olla innoissaan" Vehnäsatojen kasvattaminen on välttämätöntä, sillä ihmisten määrä maapallolla kasvaa edelleen nopeasti. Vehnä 20.8.2018 klo 20:06 AOP Yrjö Kokkonen Jaa artikkeli Facebookissa 229 Jaa artikkeli Twitterissä Monikansallinen tutkijaryhmä on 13 vuotta kestäneen työn jälkeen saanut kartoitettua vehnän geenistön lähes kokonaan. Geenikartta kattaa 108 000 geenin tarkan sijainnin, eli 94 prosenttia kaikista vehnän geeneistä. Tieteellinen edistysaskel on erittäin merkittävä, sillä geenikartan avulla tutkijat voivat nopeuttaa vehnän jalostamista. Tutkijat uskovat, että geenien ominaisuudet tuntemalla vehnän satoja voidaan kasvattaa ja tuottaa paremmin erilaisiin ilmasto-oloihin sopeutuneita lajikkeita. Samalla voidaan poistaa vehnän proteiinista ominaisuuksia, jotka aiheuttavat ongelmia esimerkiksi keliakiasta kärsiville.
Lähetä kommentti
Lue lisää