Epäilyksen siemenet?

Geeniruoalla voisi olla enemmän ystäviä, jos kaikki olisi alkanut toisin.

Geeniruoalla on huono maine. Kuka nyt haluaisi pistää suuhunsa mutanttiruokaa, joka on valmistettu kasvien perimää muuntelemalla. Vain luontoäitiin voi luottaa.

Argumentissa ei ole järkeä. Kaikki jalostus perustuu geenien muunteluun. Luontokin tekee omia ”gemoja”. Silti argumentti toimii.

Viimeisimmän tiedebarometrin mukaan puolet suomalaisista karsastaa geeniruokaa. Harva suhtautuu myönteisesti. Muual

la Euroopassa vastustajia riittää jonoksi asti.

Useat ympäristö- ja kansalaisjärjestöt ratsastavat epäluulolla. Aktivistit ovat vuosien kuluessa kampanjoineet näyttävästi gm-viljelyä ja geeniruokaa vastaan pukeutumalla suojanaamareihin ja –haalareihin. Kalliita tutkimuksia on sabotoitu, ja viikate on heilunut gm-pelloilla. Joku kutsuisi touhua vandalismiksi. Aktivistit sanovat tekevänsä saasteiden vastaista työtä. Geenikasvit ovat saastemonsteri, joka pitää pysäyttää, keinolla millä hyvänsä.

Pelottelijat eivät ole paljonkaan piitanneet faktoista. Tieteellä on pyyhitty takalistoa. Gm-kasvit ja elintarvikkeet ovat testatuinta ja tutkituinta ruokaa. Haittoja ihmisille tai eläimille ei ole osoitettu. Ei, vaikka tutkimuksia on tehty vuosikymmenten ajan. Ympäristöriskejä ei voi sulkea pois, mutta ne tuskin poikkeavat olennaisesti tavallisesta viljelystä.

Hyötyjä on helppo nimetä. Gm- viljely on jo tähän mennessä vähentänyt rikkakasvimyrkkyjen käyttöä maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia. Luontoäiti kiittää.

Silti geeniruoka ei maistu. Miksei? Entinen aktivisti ja gm-vastustaja Mark Lynas tarjoaa kirjassaan Why We Got It Wrong (2018) pari kiinnostavaa selitystä.

Gm-tekniikan soveltaminen lähti liikkeelle väärällä jalalla. Agrojätit toivat ensin markkinoille rikkaruohomyrkkyjä mielin määrin sietävät lajikkeet. Ympäristöväki hyppäsi takajaloilleen. Tuholaisia torjuvat kasvit, joita ei tarvitse myrkyttää, olisivat saaneet suopeamman vastaanoton.

Toinen huomio on tärkein. Ihmisellä on taipumus epäillä, kun hän kokee, että luontoon syyttä suotta kajotaan. Tunne on aito, eikä sitä voi sivuuttaa olankohtauksella.

Mitä tutkijoiden ja teollisuuden pitäisi tehdä? Osoittaa, että gm-tekniikka on itse asiassa luonnon paras liittolainen. Kasvien omilla geeneillä suojellaan ympäristöä, vaalitaan monimuotoisuutta ja säästetään maapallon rajallisia resursseja.